Takana hyvä sijoitusvuosi

Vuosi 2023 oli kokonaisuutena hyvä vuosi sekä osake- että korkosijoittajalle. Osakekurssit nousivat vahvasti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa teknologiaosakkeiden vetämänä. Korkosijoituksetkin tuottivat erinomaisesti vahvan loppukirin ansiosta. Ilman ajoittaista stressiä ei vuodesta silti selvitty. 

Vuosi 2023 alkoi epävarmoissa tunnelmissa. Tuoreessa muistissa oli edellinen vuosi, jolloin tappioita kertyi reippaasti sekä osake- että korkosijoituksista. Vuodesta 2023 tuli kuitenkin loppukirin ansiosta erinomainen sijoitusvuosi, jonka tuotot löivät jopa meidän keskivertoa optimistisemmat ennusteemme. Suoraviivaista nousu ei kuitenkaan ollut, vaan vuoteen mahtui suuria käänteitä, toivoa ja epätoivoa.

Suurimmat pelot koettiin maaliskuussa, kun Yhdysvalloissa kaatui kolme pienehköä pankkia ja sveitsiläinen Credit Suisse ajautui UBS:n syliin. Hermostuttavasta tilanteesta ei kuitenkaan kehittynyt laajempaa pankkikriisiä, sillä ongelmat olivat pankkikohtaisia ja keskuspankit toimivat ripeästi turvaten markkinoiden likviditeetin. Vuoden edetessä markkinoilla hermoiltiin lyhytaikaisesti myös Yhdysvaltain velkakatosta, budjettisovun viivästymisestä ja luottoluokituksen laskusta, mutta suurista otsikoista huolimatta markkinavaikutukset jäivät melko pieniksi. 

Markkinoiden päähuomio olikin edellisen vuoden tapaan inflaatiokehityksessä ja sen vaikutuksissa tulevaan rahapolitiikkaan. Kun Yhdysvaltain talous kasvoi kesällä selvästi odotuksia voimakkaammin, markkinoilla alettiin pelätä sitkeää inflaatiota, mikä johti syksyllä pitkien korkojen tuntuvaan nousuun. Tämä puolestaan aiheutti osakemarkkinoilla syys-lokakuussa vuoden suurimman, noin 10 prosentin korjausliikkeen. ”Higher for longer” oli hetken aikaa uusi mantra, kun korkojen pelättiin pysyvän korkealla vielä pitkään. Mantran elinkaari jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun inflaatio jatkoi hidastumistaan loppuvuonna ja sijoittajat alkoivat ennakoida koronlaskujen alkamista. Korkomarkkinoiden rauhoittuminen piristi loppuvuonna myös osakemarkkinoita.

Suuret teknologiayhtiöt tuottokärjessä 

Hyvien osaketuottojen saavuttaminen edellytti hajautusta Helsingin pörssin ulkopuolelle, sillä Helsingissä osaketuotot jäivät loppukiristä ja hyvistä osingoista huolimatta nollan pintaan. Maailman osakkeita kuvaava tuottoindeksi nousi sen sijaan euroiksi muutettuna peräti 18 prosenttia toipuen edellisen vuoden notkahduksesta. Parhaat, yli 20 prosentin tuotot kertyivät Yhdysvalloista, jossa seitsemän suurenmoista teknologiayhtiötä ylsivät keskimäärin sadan prosentin kurssinousuun tekoälyinnostuksen siivittämänä. Loppuvuotta kohti kurssinousu laajeni myös muille sektoreille, kun amerikkalaisten yritysten tulokset kääntyivät jälleen kasvuun tulostaantuman jälkeen ja odotukset koronlaskusyklin alkamisesta kohosivat. 

Euroopassa pörssihuuma pääsi vauhtiin vasta vuoden lopussa, kun odotukset koronlaskuista ja suhdannekäänteestä voimistuivat tukien korkoherkkiä ja syklisiä yrityksiä. Euroopan nihkeä talouskehitys huomioiden 16 prosentin vuosituotto oli varsin kelvollinen saavutus. Pohjoismaisten pörssien valopilkku oli tanskalainen lääkeyhtiö Novo Nordisk, joka nousi Euroopan arvokkaimmaksi yhtiöksi diabetespotilaille tarkoitetun laihduttavan lääkkeen laajan suosion myötä. 

Kehittyvien maiden kurssinousu jäi länsimaita vaisummaksi, kun alueen suurimmassa maassa Kiinassa tuotto painui miinukselle kolmatta vuotta peräkkäin. Vielä alkuvuonna odotukset Kiinan suhteen olivat korkealla, kun maa luopui talouskasvua painaneista koronarajoituksista. Maan asuntomarkkinoiden pitkään jatkunut heikko tilanne ajoi kuitenkin uusia kiinteistöyhtiöitä konkurssin partaalle latistaen tunnelmia. Uusia haasteita ilmaantui Yhdysvaltain asettaessa aikaisempaa tiukempia vientirajoituksia mikrosiruille, mihin Kiina vastasi rajoittamalla maametallien vientiä. Muut suuret kehittyvät maat ylsivät sen sijaan vahvoihin kaksinumeroisiin tuottoihin. Sijoittajien suosikiksi noussut Intia ohitti Kiinan symbolisesti viime vuonna myös maailman väkirikkaimpana maana. 

Vuosi oli lopulta erinomainen myös korkosijoittajalle. Joukkolainat tuottivat segmentistä riippuen 6-11 prosenttia, josta suurin osa kertyi vain kahdessa kuukaudessa pitkien korkojen laskiessa marras-joulukuussa. Yrityslainojen tuottoja paransi korkojen laskun lisäksi luottoriskimarginaalien kaventuminen, kun maksuhäiriöpelot hälvenivät. 

Energiakriisi hellitti

Ukrainan sodan ja Venäjän vastaisten pakotteiden aiheuttamat talousvaikutukset lieventyivät edellisestä vuodesta. Euroopan energiakriisi hellitti, kun maakaasun ja hiilen hinnat laskivat noin 60 prosenttia vuoden aikana. Öljyn hinnan lasku jäi vuositasolla vajaaseen 10 prosenttiin, kun OPEC+-maiden tuotannonleikkaukset tukivat hintatasoa. Uuden energiakriisin pelko kohosi hetkellisesti lokakuussa Gazan sodan syttymisen myötä. Sota ei kuitenkaan vaikuttanut energian saatavuuteen, ja öljyn hinnassa nähtiin vain lyhytaikainen pieni hyppy.

Energiakriisin hellittäessä akuutti paine kiihdyttää vihreitä investointeja hiipui. Kustannusinflaatio,  rahoituskustannusten nousu ja luvituksen haasteet johtivat monien projektien lykkäämiseen. Seurauksena puhtaan energian yhtiöiden kurssikehitys oli heikkoa. Samaan aikaan vuosi 2023 saavutti kyseenalaisen ennätyksen mittaushistorian kuumimpana vuotena. Joulukuussa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa sitouduttiinkin uusiutuvan energiatuotannon kolminkertaistamiseen ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä. 

Lue myös Hertta Alavan blogi Miltä näyttää sijoitusvuosi 2024?